Nicholas Kujala Ponnekasta opiskelijapolitiikkaa

Siviilipalvelus täyttää maanpuolustusvelvoitteen

RESERVILÄISLIITON toiminnanjohtaja Olli Nyberg rinnasti Facebook-päivityksessään reserviläisten siirtymisen siviilipalveluun rintamakarkuruuteen (HS Kotimaa 13.1.). On todella hävytöntä syyttää Suomen siviilipalveluksen suorittaneita tai kyseiseen palvelumuotoon siirtyneitä kansalaisia rintamakarkuruudesta rauhan aikana.

Kun Suomi soti 1930–1940-luvuilla, kotiin jääneitä tehdastyöntekijöitä, junankuljettajia, kaivostyöntekijöitä, maanviljelijöitä tai lapsia hoitaneita ihmisiä ei nähty rintamakarkureina. He olivat yhtä lailla sankareita kuin rintamalla taistelleet sotilaamme. Ilman yhteiskuntaa pyörittäviä kansalaisia maa ei selviä sodasta. Ei olisi selvinnyt silloin, eikä myöskään selviäisi tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus suorittaa sekä varusmiespalveluksensa että reserviläisaikansa mielekkäällä tavalla.

Suomen laki esittää useita vaihtoehtoja varusmiespalveluksen suorittamiselle. Voi suorittaa asepalveluksen, aseettoman varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen. Myös vapautus tiettyjen rajojen sisällä on mahdollista.
Rintamakarkuruudesta annettiin aikoinaan rangaistukseksi teloitus tai pitkä vankeus. Haluaako Reserviläisliitto todellakin rinnastaa siviilipalveluksen teloituksen tuomaan rintamakarkuruuteen? Eikö ole mahdollista hyväksyä se, että kaikki eivät halua sodassa tarttua aseeseen? Moni haluaa puolustaa maataan muulla tavalla.

Minulle on ainakin itsestään selvää, että rinnakkaiset palvelusmuodot ovat hyväksyttäviä tapoja suorittaa perustuslain mukainen maanpuolustusvelvoite, joka jokaisella kansalaisella Suomessa on. Toivon, että Reserviläisliitto osoittaa parempaa harkintakykyä tiedotuksessaan ja jättää provokatiiviset vertaukset pois edunvalvonnastaan. Jokainen varusmies ja reserviläinen on sankari, jokainen Suomen kansalainen on sankari.

**Julkaistu HS mielipidekirjoituksena 17.1.2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Eikö ole mahdollista hyväksyä se, että kaikki eivät halua sodassa tarttua aseeseen? Moni haluaa puolustaa maataan muulla tavalla".

Onhan myös mahdollista suorittaa varusmiespalvelus aseettomana.

Jos siviilipalveluksen suorittajilla on kova motiivi osallistua poikkeusoloissa maanpuolustuksen tukemiseen, eikö tällöin myös siviilipalveluksen sisältö olisi muutettava sen mukaiseksi?

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Lainsäädäntö pitäisi muuttaa sellaiseksi, ettei siviilipalvelus ole vaihtoehto, ellei ole mitään sellaista fyysistä tai mielenterveydellistä ongelmaa, joka estäisi varusmiespalvelun suorittamisen, joko aseellisena tai aseettomana.

Ei kukaan mene mielellään sotaan, mutta nykyisen kaltainen käytäntö, joka mahdollistaa vapaamatkustamisen, murentaa koko järjestelmän perustan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Siviilipalvelusta ei olisi pitänyt koskaan ottaa käyttöön. Ne, jotka eivät halua asepalvelukseen, olkoot kokonaan sivussa. Toisaalta ei aseista kieltäytymsestä mitään rangaisustakaan pidä antaa. He vain jäävät pois asevahvuudesta ja sillä siisti. Jos sota-aikaan, mitä en toivo, tarvitaan lisäväkeä työtehtäviin, voidaan siihen määrätä niitä, jotka eivät sotilastehtävissä ole. Ei sitä varten tarvita mitään erillistä rauhanajan organisaatiota.

Toimituksen poiminnat